Pizza-uuni

Tulipa mieleen tehdä pihalle pizza-uuni. Mistä lie lähtikään ajatus, ei enää pysty muistamaan. Joka tapauksessa talven aikana tuli käytettyä tuntikaupalla aikaa surffaillen etsien kuvia, piirustuksia ja ohjeita uunin tekemiseen. Kaksi linkkiä olivat ne, jotka antoivat suunnat lopulliseen toteutukseen.

Ensin löysin tämän videon: https://www.youtube.com/watch?v=R-vhwMTslhE. Siinä oli aika hyvin näytetty vaihe vaiheelta rakentaminen ja sen idea.

Seuraavaksi löysin tämän sivuston: http://tuulikummunkeittiossa.blogspot.fi/2012/08/pizzeria-kotipihallamme.html Pikkuisen erilaille toteutettu. Ja ei kun piirtämään ja suunnittelemaan omaa versiota.

Piirtämisen ja suunnittelun jälkeen päädyin tekemään kahden ylläolevan version risteytyksen. Tavallaan. Piirustusta en ala tähän laittaan, koska oma piirustustaito on luokkaa “3 vuotiaan tikku-ukko”. Mutta kuvakertomus alla valottaneen ideaa.

Ensin tehtiin alustaa. Kunhan lasten hiekkalaatikko heivattiin ko. paikalta pois 🙂  (no se vain siirrettiin muutaman metrin päähän), poistettiin kasvusto, päällimmäinen multakerros ja kivet. No ihan just tasan tarkkaan keskellä oli sitten tietysti kivi, jota aloin kaivamaan pois vain havaitakseni, että se on kokoluokkaa kuorma-auto. Kivestä pisti esiin kärki noin 5 cm maanpinnan yläpuolelle, kuin jäävuori. No, seuraava ajatus oli, että kärki pois. Hmmm… joo, reiät ja etanadynamiitti. Autotallista löytyi vähän paremman luokan iskuporakone, siihen kiviterä kiinni ja poraamaan. Itku meinas päästä ennen kuin oli tarpeeksi syvät ja isot reiät kivessä. Dynamiitin ohjeessa sanottiin, että vähintään 24 milliset reiät mutta kun sattui löytymään ainoastaan 18 millin poranterä mutta pakko kokeilla silti. No eihän siitä mitään tullut. Massa reikiin ja suurta pamausta odottamaan mutta eihän siitä tullut säröäkään kiveen. Pienen funtsaustauon jälkeen päätös oli, että jos kivi on noin iso niin ei se sieltä mihinkään liiku edes roudan mukana. Joten valetaan päälle.

Otettiin peräkärry mukaan ja haettiin betoniasemalta karkeaa soraa alustaksi. Soran alle tietysti erottelukangas. Huomaa ilmainen lapsityövoima..

Kun sora oli levitetty ja ilmat lämmenneet tarpeeksi, valettiin perustus betonista. Laskin, että sen verran monta litraa menee tuohon, että käsin ei voi alkaa sekoittaan, joten hain betonimyllyn vuokralle. Eipä se ollut kuin 12€/viikonloppu. Sai tuota määrää silläkin muutaman satsin pyöritellä. Olikohan muistaakseni noin 40 säkillistä valmisbetonia. Laatasta tuli 250x300x10 cm.

Tytöt ikuistivat kämmenet ja valupäivämäärän laattaan 🙂

 

Seuraava urakka oli sitten muurata perustukset. Tätä mietinkin kauan, mistä ne tekisi. Satuin näkemään ilmoituksen Tori.fi:ssä, jossa joku talon rakentanut halusi päästä jäljelle jääneistä rakennusmateriaaleista eroon. Hain sieltä parilla kympillä peräkärryllisen lekaharkkoja. Ei olisi tarvinnut olla ehkä näin järeitä mutta ei voi tuohon hintaan valittaa.

 

 

 

 

Kun “kivijalka” oli muurattu, tein varastosta löytyneestä lastulevyn jämäpalasta keskustan aukon kokoisen levyn. Tuin sen altapäin laudanpätkillä oikealle tasalle, sekä tein reunoille laudasta muotin, jotta päällylaatan reunat tulivat noin kolme senttiä yli kivijalasta. Sitten vain valamaan laattaa. 

Alla laatta valmiina ja muotit purettuna. Seuraava vaihe oli itse uunin ja kuvun suunnittelu. Ja rakentaminen.

Ensin tein uunin pohjan tulitiilista. Myös tiilet löytyi ilmaiseksi findit.fi:stä. Asettelin pyöreän kuvun alustaksi tulleet tiilet 45 asteen kulmaan uunin luukkuun nähden. Ajatus oli, että pizzaa käsitellessä pizza-lapiolla, ei lapio tökkää niin helposti tiilen saumoihin.

Kun piippu oli muurattu, muurasin ensin kuvun alareunan pystyyn laitetuista tulitiilistä. Sen jälkeen tein kuvun muurausta varten rakennuspahvista tuet sisäpuolelle, jotka tuin laudan palasilla. Keskituen alle laitoin pari puupalikkaa, jotta tuen pois ottaminen valmiin kuvun sisältä onnistuisi helpommin lyöden vain palikat pois, jolloin tuet “tipahtavat” alas ja ne on helppo repiä pois luukun kautta. Myöhemmin osoittautui, että ei olisi onnistunut homma ilman tätä oivallusta (juu’u minullakin on hetkeni).

Sitten vain pilkkomaan tiiliä kahtia. Kuvun yläosan tein tavallisista punaisista tiilien puolikkaista. Helpoin, nopein ja vähiten pölyävä tapa katkaista tiilet kahtia, oli naputella ne poikki muurarin vasaralla. Ne menevät yllättävän helposti tasan keskeltä kahtia kun naputtelee muutaman kerran ympäriinsä. Sitten vain muuraamaan kehää tukea vasten. Onnistui yllättävän helposti.

 

 

 

Ja siinä se komeus nyt sitten on. Ensimmäiset testitulet tehtynä.

Testitulista parin viikon päästä päästiin kokeilemaan ihan oikeasti. Ensimmäiset lätyt uunissa.

Ai jumankekka, että maistui hyvältä.

Ensi kesäksi jäi sitten vielä eristyksen ja kuoren tekeminen kuvun päälle, sekä rumien harkkojen piilottaminen rappaamalla. Lisäksi suunnitelmissa oli muurata tiilistä tuohon oikealle puolelle vielä puu-/hiiligrilli.

Lisäksi ajatuksena oli tehdä tuohon viereen jonkinlainen kokoontaitettava pöytä, jonka päällä pizzat voi valmistaa. Mutta tästä lisää ensi kesänä.

Ai niin, tollasen pizza-lapion tekaisin vielä alumiinin palasta ja harjan varresta.